Kun etsin tapaa irrottautua arjen kiireistä, palaan aina metsään. Siellä, mäntyjen huminassa ja suon tuoksussa, arki sulaa pois. Telttailu on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä yöpyminen ulkona. Se on lupaus vapaudesta, rauhasta ja luonnon rytmissä elämisestä. Mutta samalla se tuo mukanaan vastuun. Missä saa pystyttää teltan? Kuinka pitkäksi aikaa? Entä jos leiriydyn kansallispuistoon? Nämä kysymykset nousivat mieleeni jo ensimmäisillä reissuillani, ja vastauksia olen etsinyt poluilla, nuotiopaikoilla ja karttojen äärellä.
Mitä jokamiehenoikeudet sallivat telttailijalle
Suomessa jokamiehenoikeudet antavat meille upean vapauden liikkua luonnossa. Telttailun osalta tämä tarkoittaa sitä, että saan pystyttää teltan yksityismaalle ilman maanomistajan lupaa, kunhan en aiheuta haittaa tai häiriötä. Yleensä yö tai pari samassa paikassa on hyvä nyrkkisääntö. En kuitenkaan leiriydy lähelle asutusta, viljelysmaita tai pihoja ilman lupaa.
Suojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, säännöt voivat olla tarkempia. Joillakin alueilla leiriytyminen on sallittu vain merkityillä telttailualueilla, toisilla taas vapaammin. Kerran tunturissa vaeltaessani jouduin yllättävään tilanteeseen, kun huomasin kyltin: ”Leiriytyminen sallittu vain merkityillä paikoilla.” Onneksi olin tarkistanut alueen kartan etukäteen.
[Retkeilyn etiketti: näin toimit luonnossa vastuullisesti tulossa]
Suunnittelu ja valmistautuminen: avain onnistuneeseen telttailuun
Ennen retkeä kartoitan reitin huolella. Tutkin karttoja, reittikuvauksia ja sääennusteita. Joskus sää on vaihtunut nopeasti, ja siksi varaan mukaan aina ylimääräistä vaatetta ja varusteita.
Varustelistan laatiminen on oma rituaalinsa. Kirjoitan listan paperille ja tarkistan sen lähtöaamuna. Teltta, makuupussi, makuualusta, keitin, ruoka, vaatteet, ensiapupakkaus ja kartta kulkevat aina mukana. Kerran unohdin makuualustan ja nukuin ohuella sammaleella. Aamu oli kähmyinen, mutta kokemus opetti. Jos itse pohdit, minkälainen teltta tai makuualusta sopisi parhaiten juuri sinun retkillesi, suosittelen vilkaisemaan vertailuani paras vaellusteltta ja paras 2 hengen teltta sekä paras makuualusta aikuiselle vertailua, joista löytyy käytännönläheisiä suosituksia erilaisiin tarpeisiin.
Turvallisuus on osa jokaista retkeä. Ilmoitan aina läheiselle, minne olen menossa ja milloin palaan. Pidän mukanani myös varavirtalähdettä puhelimen hätäkayttöön.
Telttailu eri vuodenaikoina Suomessa
Keväällä lumien sulaminen tuo puroihin voimaa ja poluille kosteutta. Teltan paikkaa valitessa huomioin maaston: matalimmat kohdat saattavat muuttua pieniksi lammikoiksi yön aikana. Kevään hyönteiset heräävät nopeasti, joten hyttysverkko on kullanarvoinen.
Kesä tuo valoisat yöt ja lämmön. Helle voi yllättää, ja silloin varjopaikka teltalle on kullanarvoinen. Kevyt makuupussi ja hengittävä makuualusta tuovat mukavuutta. Pisin telttailuyöni keskikesällä kesti lähes viikon, kun vain vaihdoin leiripaikkaa parin päivän välein.
Syksy houkuttelee ruskan väreillä ja viilenevällä ilmalla. Kosteus kasvaa, joten vedenpitävä teltta ja kuivapussit ovat ehdoton varuste. Syysöiden raikkaus on oma maailmansa, ja tuolloin kahvikupillinen aamunuotiolla tuntuu erityisen arvokkaalta.
Talvitelttailu avaa aivan uuden kokemuksen. Lumi eristää ja vaimentaa äänet. Hyvä makuupussi ja eristävä makuualusta ovat välttämättömiä. Kerron joskus tarkemmin yhdestä talviyöstä, jolloin -20 asteen pakkanen nipisteli kasvoja, mutta tunnelma oli taianomainen. Makuupusseihin pääset tutustumaan paras makuupussi aikuiselle ja paras makuupussi lapselle vertailuissa.
Turvallinen ja mukava leiriytyminen
Leiripaikkaa valitessani etsin tasaisen kohdan, joka on hieman korkeammalla maastossa. Tuuli kuivattaa teltan ja suojaa kosteudelta. Veden läheisyys on mukava, mutta liian lähellä rantaa on usein kylmempää ja hyönteisiä enemmän.
Hygieniasta huolehtiminen on luonnossa oma taitolajinsa. Kaikki jätteet kannan pois, ja wc-asioissa käytän lapioa sopivan etäällä vesistä. Pesen kädet huolellisesti ja säilytän ruokatarvikkeet suojassa.
Tulen teko tuo leirille tunnelmaa, mutta avotulen teko on sallittua vain luvan kanssa tai merkityillä paikoilla. Useimmiten käytän keitintä, joka on turvallinen ja helppo. Nuotion ääressä keitetty aamukahvi on silti aina pieni juhla.
👉 Katso myös artikkeli Retkiruokaideoita – näillä vinkeillä onnistut
Telttailun säännöt kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla
Kansallispuistoissa telttailuun liittyy usein omat sääntönsä. Useimmissa puistoissa leiriytyminen on sallittua vain merkityillä telttailualueilla tai laavujen läheisyydessä. Nämä paikat on valittu siten, että luonto kärsii vähiten.
Joskus reiteillä on luvanvaraisia erämaa-alueita, joihin tarvitsee erillisen leiriytymisluvan. Eräällä pohjoisen vaelluksella hain luvan Metsähallinnolta, jotta sain viettää useamman yön syrjäisemmässä kohteessa.
Poikkeustapauksissa, kuten suojeluohjelmien aikana, leiriytymisen rajoitukset voivat muuttua. Tarkistan aina ennen retkeä viimeisimmät tiedot puiston verkkosivuilta.
[Suomen kauneimmat kansallispuistot: missä kannattaa aloittaa tulossa]
Hyvä tapa ja vastuu: luonnon kunnioittaminen telttailussa
”Älä jätä jälkiä” -periaate kulkee mukanani jokaisella retkellä. Vältän tallomasta herkästi kuluvia kasvupaikkoja ja pystytän teltan aina jo käytetyille paikoille, jos mahdollista.
Hiljaisuus on lahja, jota vaalin. En soita musiikkia enkä aiheuta metelää, vaan annan luonnon äänien kuulua. Muiden retkeilijöiden rauha on minulle tärkeää.
Luontokohteiden kuormitusta pienennän valitsemalla vähemmän tunnettuja kohteita. Kun suositut paikat ruuhkautuvat, etsin usein hiljaisempia polkuja, joilla saan jakaa metsän vain lintujen kanssa.
