Luonto ei tunne kalenteria, mutta retkeilijän on hyvä tuntea vuodenkierto. Telttailu ei ole vain kesäkuukausien ilo – oikein valmistautuneena voit yöpyä ulkona keväästä myöhäiseen syksyyn ja jopa pakkasöiden aikaan. Jokainen vuodenaika tuo mukanaan omat haasteensa ja mahdollisuutensa. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä eri sääolosuhteissa telttaillessa tulee ottaa huomioon, jotta yö luonnossa on aina turvallinen ja miellyttävä.
Telttailu kesällä – varusteet, valo ja hyönteiset
Kesällä telttailu on monelle ensimmäinen askel kohti luonnossa yöpymistä. Valoisat yöt, lämmin ilma ja helppo varustautuminen tekevät siitä houkuttelevan. Kevyt kolmen vuodenajan teltta, hengittävä makuupussi ja ohut makuualusta riittävät yleensä mainiosti, kun lämpötila pysyttelee plussan puolella yölläkin.
Kesän haasteet liittyvät lähinnä hyönteisiin, sateisiin ja lämpöön. Hyttysverkko on ehdoton, ja hyvä ilmanvaihto teltassa estää kuumenemisen sekä kosteuden kertymisen. Valitsen kesäretkille leiripaikan, jossa on hieman tuulta – se karkottaa hyttysiä ja viilentää mukavasti iltaa. Mukana kulkee myös kevyt lierihattu ja luonnollinen karkote.
Sateella on tärkeää, että teltta on kunnolla vedenpitävä ja että leiripaikka on valittu oikein. Testaan aina teltan ennen retkeä ja varmistan, että vesipilariarvot ovat kunnossa. Myös eteinen (absidi) on kesällä kätevä – siellä voi säilyttää märkiä vaatteita tai kengät sateelta suojassa.
Syksyn telttaretki – lämpöä ja suojaa kosteudelta
Syksy on kauneinta aikaa metsässä, mutta myös haastavampi telttailijalle. Päivät voivat olla lämpimiä, mutta yöt painuvat nopeasti kylmiksi ja kosteus tiivistyy teltan sisälle. Tällöin on tärkeää, että makuupussi kestää reilusti alle kymmenen asteen lämpötiloja – valitsen usein comfort-luokituksen noin +5 °C:een.
Alustan merkitys korostuu syksyllä: hyvä eristävä makuualusta pitää kehon lämpimänä ja erossa maankosteudesta. Käytän lisäksi ohutta lämpöalustaa tavallisen päälle – se tekee suuren eron. Teltta saa olla hieman painavampi, kunhan se pitää kosteuden ulkona ja hengittää sisältä.
Syksyllä pukeudun kerroksittain myös yöllä. Villaiset alusvaatteet, ohut pipo ja kuivat sukat päällä on hyvä mennä makuupussiin. Lisäksi pakkasin mukaan lisäpeitteen, jota käytin tarvittaessa hartioiden päällä. Aamuisin kuuma juoma tuo nopeasti lämmön takaisin kehoon.
Kevättelttailu – vaihteleva sää ja kylmät yöt
Kevättalvella ja varhaiskeväällä sää voi vaihdella suuresti. Päivällä aurinko lämmittää ja sulattaa maata, mutta yöllä lämpötila voi painua pakkasen puolelle. Tällöin valmistaudun kuin syksyretkelle, mutta lisään mukaan paksumman makuupussin ja pidemmän makuualustan. Alustan pituus suojaa jalkoja kylmältä maalta, joka ei ole vielä ehtinyt lämmetä.
Keväällä leiripaikka valitaan tarkoin: lumi voi olla yhä maassa tai maaperä märkä. Käytän vedenpitävää alustakangasta teltan alla ja pidän teltan etäisyyttä puroihin ja sulavien rinteiden alapuolelle. Päivisin retkeily voi olla helppoa ja kuivaa, mutta yöllä tiivistyvä kosteus yllättää. Siksi valitsen teltan, jossa on hyvät tuuletusaukot, ja kuivaan kosteuden pois ennen makuupussiin menemistä.
Kevät tuo myös ensimmäiset hyönteiset ja lisääntyvän valon. Otan mukaan kevyen silmämaskin ja testaan teltan vetoketjut ja hyttysverkot jo etukäteen. Keväällä on tärkeää, että kaikki toimii – silloin sää ei vielä ole täysin suotuisa, ja pieni virhe voi tehdä yöstä epämukavan.
Telttailu pakkasessa – mitä varusteita tarvitset
Vaikka artikkelin painopiste on kolmen vuodenajan telttailussa, on hyvä mainita muutama asia myös kylmistä öistä. Pakkasella yöpyminen vaatii erityistä valmistautumista: paksu talvimakuupussi, kaksinkertainen makuualusta ja neljän vuodenajan teltta ovat välttämättömiä. Vain kokeneelle ja hyvin varustautuneelle retkeilijälle suosittelen pakkasyöpymistä.
Tärkeää on myös varusteiden suojaaminen jäätymiseltä. Termospullo, kuivattavat käsineet ja vaihtovaatteet tulee säilyttää makuupussin sisällä tai lähellä kehoa. Pakkasyö voi olla elämys, mutta vain silloin, kun tietää mitä tekee.
Vuodenaikojen mukaan retkelle – näin onnistut
Jokaisessa vuodenajassa on oma rytminsä, ja telttailija oppii tuntemaan sen, kun yöpyy ulkona eri sääolosuhteissa. Luonto opettaa havainnoimaan: pilvet kertovat sateesta, maa kertoo kosteudesta, ja auringonlasku ennustaa yön lämpötilaa. Kun ymmärtää nämä merkit, telttayöt muuttuvat yhä mukavammiksi – ja jokaisesta tulee pienempi seikkailu osana suurempaa kokonaisuutta.
Itse aloitan sesongin kesästä ja siirryn syksyyn, kevääseen ja lopulta yöpymisiin kirpakoissa öissä. Varusteet kehittyvät matkan varrella, mutta tärkeintä on oma kokemus ja ymmärrys siitä, milloin keho kaipaa lisälämpöä tai lepoa paremmassa suojassa.
Telttailu ympäri vuoden ei ole suoritus – se on tapa kulkea luonnossa, kuunnella säätä ja sopeutua sen mukaan. Ja juuri siinä piilee telttayön todellinen voima: pysähtyminen, suojautuminen ja herääminen osana vuodenaikaa, joka on juuri nyt.
